Diabetes­riskin selvittäminen

Diabetesriski ja sen ehkäisy

Onko minulla riski sairastua diabetekseen?

Karkeasti jaoteltuna tyypin 1 diabeteksen riskiin ei voi itse vaikuttaa – sairauden taustalla on yleensä autoimmuunitulehdus. Tyypin 2 diabeteksen riskiin sen sijaan vaikuttavat sekä perimä että elintavat: geneettinen alttius liittyy insuliinin erityksen säätelyyn, ja elintavat taas siihen, kuinka hyvin insuliini elimistössä toimii.

Miten pienentää diabetesriskiä?

Kakkostyypin diabeteksen suurin riskitekijä on ylipaino, erityisesti vyötärölihavuus. Siksi laihduttaminen pienentää riskiä, ja saattaa myös sammuttaa alkavan diabeteksen.

Tärkein keino tyypin 2 diabeteksen riskin kutistamiseen onkin elintapoihin panostaminen. Säännöllinen liikunta, riittävä lepo ja terveelliset ruokavalinnat ovat avainasemassa.

Myös alkoholinkäyttöään kannattaa tarkkailla. Tupakointi ja alkoholin liikakäyttö kasvattavat jo sellaisinaan sairastumisriskiä, ja joskus diabetes on seurausta ankaran alkoholinkäytön aiheuttamasta haimatulehduksesta. Siinä haimatulehdus sammuttaa haiman insuliinintuotannon.

Oman sairastumisriskin voi selvittää Diabetesliiton riskitestillä. Jos testi kertoo kasvaneesta riskistä, on arjessa järkevää tehdä diabetekselta suojelevia muutoksia ja varmistaa, ettei sokeriaineenvaihdunnan häiriötä ole jo päässyt kehittymään.

Hyviä vinkkejä diabetesriskiin vaikuttavista elintavoista löydät myös kakkostyypin diabeteksen Käypä hoito -suosituksesta!

Diabetesriskin selvittäminen sensoroinnilla

Kiinnostavaa tietoa sokeriaineenvaihdunnastasi saat myös tekemällä lyhyen aikavälin sensoroinnin, eli kudoksen glukoosin vuorokausiseurannan.

Siinä nähdään helposti, miten sokeriarvot käyttäytyvät päivän mittaan: aterioinnin yhteydessä, liikunnan ja liikkumattomuuden aikana.

Sensorointi motivoi sinua myös tekemään muutoksia: näet heti, miten liikunta ja ruokavalinnat vaikuttavat verensokerisi tasoon.

Kiinnostuitko sensoroinnista? Diabeteshoitajamme kertovat sinulle lisää: Varaa aika sensoroinnin aloitusohjaukseen!